Pulinoita elämästä ulkona
Pojat ovat vakuutelleet moneen kertaan, että jos olen jaksanut hiihtä viikon aikana Norjassa yhteensä 40 tuntia ylämäkeen ei minulla pitäisi olla suurempia ongelmia selvitä maaliin huomenna klo 12 starttaavassa NUTS Ylläs-Pallas 55k polkujuoksukisassa.
Tuntuihan se kieltämättä hieman hölmöltä, että olimme juuri palanneet viikonloppureissusta Oslosta, nukkuneet kaksi yötä omassa sängyssä ja taas pakkasimme kamppeita suunnataksemme takaisin minnekäs muualle kuin Norjaan.
Nyt ollaan matkalla juhannuksen viettoon ja tässä autossa istuessa on loistava hetki palata alkukesän tunnelmiin eli siis Norjaan!
Kaksi kuukautta uudessa blogikodissa on takana. Täytyy sanoa, että menipä se nopeasti. Olen julkaissut ensimmäisen kuukauden aikana 11 pulinaa. Tämä on pulina numero 12.
Kulunut kevät on ollut kummallinen, monessakin mielessä. Niin säässä kuin työelämässäni on tapahtunut nopeita suunnan muutoksia.
Puhutaanko teilläkin paljon ja ympäri vuoden hiihtokamppeista? Täällä kamasäätö on taas kuumimmillaan, kun Norjan reissun jäljiltä tuli vähän kaikenlaista säädettävää kamoihin.
Tänään on muistojen torstai. En haluaisi uskoa, että siitä on jo viikko, kun tuuli, pakkanen ja aurinko tervehtivät meitä Storfjelletillä.
Kävittekö huipulla, eräs hiihtoystäväni kysäisee. No emme ihan, jäimme 50 metriä topista, vastaan. Eli kävitte, hän jatkaa. Katson hetken aikaa tien toisella puolella kaukaisuudessa näkyvää Rivtindiä. Huh, me siis todella olimme siellä tai sen 50 metriä huipputörön alapuolella.
Jos olisimme tienneet mikä keli ylhäällä meitä odottaa, olisimme ehkä kääntyneet takaisin sinisen taivaan kohdalla. Toisaalta nyt on mukava muistella päivän tunnelmia mökin lämmössä.
Pulina S. 