Pulinoita elämästä ulkona
"Toi Cortinan 48K ja +2600 metriä, aikaa 12 tuntia, voi olla vähän tiukka tai sitten pitää alkaa treenaamaan ihan tosissaan", olin kirjoittanut meidän Hommas UltraTrailRunners ryhmän keskusteluun 17.7.2017. Tuolloin oli kulunut vajaa kaksi vuorokautta siitä, kun olin juossut maaliin NUTS Pallas-Hetta 55K kisassa.
Pojat ovat vakuutelleet moneen kertaan, että jos olen jaksanut hiihtä viikon aikana Norjassa yhteensä 40 tuntia ylämäkeen ei minulla pitäisi olla suurempia ongelmia selvitä maaliin huomenna klo 12 starttaavassa NUTS Ylläs-Pallas 55k polkujuoksukisassa.
Tuntuihan se kieltämättä hieman hölmöltä, että olimme juuri palanneet viikonloppureissusta Oslosta, nukkuneet kaksi yötä omassa sängyssä ja taas pakkasimme kamppeita suunnataksemme takaisin minnekäs muualle kuin Norjaan.
Nyt ollaan matkalla juhannuksen viettoon ja tässä autossa istuessa on loistava hetki palata alkukesän tunnelmiin eli siis Norjaan!
Kävittekö huipulla, eräs hiihtoystäväni kysäisee. No emme ihan, jäimme 50 metriä topista, vastaan. Eli kävitte, hän jatkaa. Katson hetken aikaa tien toisella puolella kaukaisuudessa näkyvää Rivtindiä. Huh, me siis todella olimme siellä tai sen 50 metriä huipputörön alapuolella.
Jos olisimme tienneet mikä keli ylhäällä meitä odottaa, olisimme ehkä kääntyneet takaisin sinisen taivaan kohdalla. Toisaalta nyt on mukava muistella päivän tunnelmia mökin lämmössä.
Ulkona sataa lunta ja tunnelma norjalaisessa kalastushytissä on ihanan levollinen. Perjantaista lauantaihin, Etelä-Suomesta Pohjois-Norjan Lavangenin vuonon rantaan tehty ajomatka tuntuu nyt melko kaukaiselta.
Pulina S. 